home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Aminet 52 / Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso / Aminet / docs / mags / saku11.lha / Teksti / Historia.txt < prev    next >
Text File  |  1995-02-14  |  7KB  |  158 lines
  1. 5
  2. 1
  3. 0 Historia.IFF 0 0*
  4.  
  5.  
  6.  
  7.  
  8.  
  9.  
  10.  
  11.  
  12.  
  13.  
  14.  
  15.  
  16.  
  17.  
  18.  
  19.  
  20.  
  21.  
  22.  
  23.  
  24.  
  25.  
  26.  
  27.  
  28.  
  29.  
  30.  
  31.  
  32.  
  33.  
  34. Amigan kaltaista konetta ei kehitetä yhdessä  yössä.  Ei  edes  kahdessa.  Alku-
  35. peräisen Amigan kehittämiseen kului 40 miljoonaa dollaria ja satoja  miestyövuo-
  36. sia, mutta lopputulos olikin sitten näkemisen arvoinen.
  37.  
  38. Tämä on Amigan tarina.
  39.  
  40. Amiga Computer Inc. sai alkunsa vuonna 1982  Amerikan  Yhdysvalloissa  RJ  Mical
  41. -nimisen henkilön tavattua kolme floridalaista lääkäriä,  joilla  oli  seitsemän
  42. miljoonaa dollaria sijoitettavanaan. Lääkärien ajatuksena oli ollut avata  tava-
  43. rataloketju, mutta he halusivat kokeilla jotain hieman jännittävämpää.  Tietoko-
  44. neet olivat tuolloin kovasti muodissa, joten he päättivät perustaa  tietokoneyh-
  45. tiön.
  46.  
  47. Uutta konetta kehittämään palkattiin Jay Miner Atarilta ja Dave Morse Tonka Toys
  48. -leluyhtiöltä. Ajatus oli alun perin tehdä niin hyvä pelikone kuin vain  suinkin
  49. mahdollista. Pelikone, ei muuta. Jay Minerillä ja teknikoilla oli kuitenkin mui-
  50. ta suunnitelmia, mutta ne he toistaiseksi pitivät visusti ylemmältä johdolta sa-
  51. lassa.
  52.  
  53. Yhtiön nimi oli alkujaan Hi Toro, mutta se ei miellyttänyt sijoittajia. Uusi ni-
  54. mi napattiin sanakirjasta: Amiga. Nimen haluttiin ilmaisevan ystävällisyyttä, ja
  55. sana amiga tuli ensimmäisenä vastaan. Amiga tarkoittaa  espanjaksi  naispuolista
  56. ystävää, ja olihan se lisäksi ennen Applea aakkosissa.  Itse  kone  sai  nimensä
  57. markkinoinnista vastanneen Dave Morsen vaimon mukaan: Lorraine.
  58.  
  59. Lorrainesta alettiin siis kehittää pelikonetta. Ennen  kuin  konetta  kuitenkaan
  60. voitiin julkaista, päätettiin hankkia hieman nimeä ja  yhteyskanavia  markkinoi-
  61. malla muilta lisenssoituja pelejä ja lisälaitteita. Yksi  tärkeimmistä  oli  nk.
  62. joyboard: eräänlainen joystick, jonka päällä seisten ja lanteita heiluttaen  oh-
  63. jattiin peliä. Lorrainen kehittäjät naputtelivat joyboardia varten pelin nimeltä
  64. Zen Meditation, jossa piti pyrkiä istumaan joyboardilla  mahdollisimman  paikal-
  65. laan, kuin itämainen guru. Se olikin ainoa tapa rentoutua ja säilyttää järkensä,
  66. kun Lorraine tuppasi jatkuvasti kaatuilemaan. Joyboard ei valloittanut maailmaa,
  67. mutta Lorrainen virheenkäsittelyrutiini sai nimensä: Guru Meditation.
  68.  
  69. Lorrainessa ei alunperin ollut edes näppäimistöä, mutta  suunnittelijoiden  kau-
  70. konäköisyys palkittiin. Loppuvuodesta 1983 rahoittajat huomasivat, että  peliko-
  71. nemarkkinoilta alkoi pudota pohja pois ja tarvittaisiin jotain muuta kuin pelkkä
  72. pelikone. Lorrainessa oli jo valmiiksi tekniikkaa muuhunkin  kuin  pelikäyttöön,
  73. joten näppäimistön, levyaseman ja muiden liitäntöjen lisääminen ei tuottanut on-
  74. gelmia. Jay Miner ja kumppanit saivat vihdoinkin toteuttaa suunnitelmansa:  Lor-
  75. rainesta tulisi oikea tietokone.
  76.  
  77.  
  78. {3Lorraine messuilee
  79. {3------------------
  80.  
  81. Tammikuun neljäntenä 1984, CES-messuilla Las Vegasissa, oli tullut aika esitellä
  82. Lorraine maailmalle. Ennen sitä kone oli pidetty visusti salassa, ja teollisuus-
  83. vakoojat oli pidetty loitolla valmistamalla mm. peliohjaimia peitetoimena. Ikku-
  84. nasta sisään kurkistava kilpailija näki vain joystickeja ja jonkin hipin keikku-
  85. massa joyboardilla. Piilossa kuitenkin kehitettiin laitetta, jonka Business Week
  86. tulisi nimeämään henkilökohtaisten tietokoneiden Porscheksi.
  87.  
  88. Ohjelmistot olivat valmiina kymmenen päivää ennen messuja ja pyörivät moitteetta
  89. simulaattoreilla. Valitettavasti kovopuoli ei aivan vastannut simulaatioita,  ja
  90. koneen kimpussa saatiin työskennellä kuumeisesti aina messujen ovien  avaamiseen
  91. saakka. Lorraine muistutti tuolloin ulkoisesti  lähinnä  Cray-supertietokonetta.
  92. Erikoispiirejä (Agnus, Daphne ja Portia - jälkimmäisistä tulisivat myöhemmin De-
  93. nise ja Paula) ei ollut vielä valettu piilastuiksi, vaan ne muodostivat piirile-
  94. vyn päälle kolme johtomeren peittämää massiivista pyöreää tornia.  Jos  sivulli-
  95. selle olisi kerrottu koneen joskus mahtuvan niinkin pieneen  tilaan  kuin  Amiga
  96. 600, hän tuskin olisi uskonut sitä.
  97.  
  98. Lorraine saatiin kuin saatiinkin toimimaan ajoissa,  ja  kuukausien  puurtaminen
  99. palkittiin. Lorrainea esiteltiin yksityisesti lähinnä suurten  yritysten  johta-
  100. jille, ja sen mahdollisuudet herättivät suurta mielenkiintoa lähes kaikissa sitä
  101. ihastelemaan päässeissä.
  102.  
  103. Ensimmäisen onnistuneen messupäivän jälkeen markkinointiryhmä vei koko  kehitte-
  104. lyporukan juhlimaan. Aamuyön tunteina italialaista ruokaa suupielissään humalai-
  105. nen ryhmä hoiperteli takaisin messuhalliin parantelemaan  demoja  ja  korjaamaan
  106. bugeja. Messuilla kaikki työskentelivät 20 tuntia päivässä. Mical ja  Dale  Luck
  107. joutuivat soittamaan musiikkia täysillä ja tanssimaan vain  pysyäkseen  hereillä
  108. ohjelmien käännösten aikana. He saivat lisänimen "The Dancing Fools".  Tanssivat
  109. tollot saivat juovuspäissään valmiiksi myös yhden Amigan  tunnetuimmista  ohjel-
  110. mista, Boing!-demon.
  111.  
  112. CES-messujen jälkeen Amiga Computer Inc. oli lähes rahaton ja isoissa  veloissa.
  113. Lorraine oli maksanut paljon enemmän kuin alkuperäiset seitsemän  miljoonaa,  ja
  114. tarvittaisiin vielä paljon aikaa Lorrainen  kehittämiseksi  markkinointikuntoon.
  115. Valitettavasti aika oli kuitenkin rahaa,  eivätkä  rahoittajalääkärit  halunneet
  116. uhrata enempää, vaan päättivät irrottautua projektista. Ulkopuolista  rahoitusta
  117. tarvittiin ja pian.
  118.  
  119. Rahaa saatiin haalittua kasaan tarpeeksi kesän CES-messuille matkustamista  var-
  120. ten, ja Lorraine sai vihdoinkin ansaitsemansa huomion lisäksi  myös  rahoitusta.
  121. Näihin aikoihin Lorrainen nimi vaihtui Amigaksi,  jona  kone  yrityksen  nimestä
  122. johtuen jo paremmin tunnettiin. Rahaa oli kuitenkin juuri ja juuri tarpeeksi yh-
  123. tiön pitämiseksi poissa konkurssituomioistuimista, sillä kaikki raha  meni  suo-
  124. raan kehitystyöhön. Pian oltiin siinä pisteessä, että palkkoja  oli  leikattava.
  125. Markkinointipäällikkö Dave Morse joutui kiinnittämään talonsa pelastaakseen Ami-
  126. gan, mutta sekään ei ollut tarpeeksi.
  127.  
  128.  
  129. {3Commodore ostaa Amigan
  130. {3----------------------
  131.  
  132. Amiga Computer Inc. oli kovaa vauhtia menossa nurin, ellei lisää rahoitusta saa-
  133. taisi jostain ja äkkiä. Neuvotteluja käytiin mm. Sonyn, Applen ja Silicon  Grap-
  134. hicsin kanssa. Tulokseen päästiin lopulta vasta Atarin kanssa.
  135.  
  136. Atarin oli juuri ostanut Commodorelta suutuspäissään lähtenyt Jack Tramiel, joka
  137. kaavaili kostavansa menneet vihamielisyydet  Commodorelle  ostamalla  Amigan  ja
  138. päihittämällä Commmodoren tuotteellaan. Tramiel näki, ettei Amiga Computer  Inc.
  139. ollut kovin hyvässä neuvotteluasemassa, ja asteittain hän  tarjosi  vähemmän  ja
  140. vähemmän tietäen, että Amiga Computerin olisi pakko lopulta hyväksyä naurettavan
  141. alhainen hinta ja myydä Lorraine Atarille pikkurahalla.
  142.  
  143. Commodoren onnistui kuitenkin sotkea Tramielin kuviot  ostamalla  Amigan  Atarin
  144. nenän edestä. Commodore tarjosi kehittelyryhmälle 27 miljoonaa dollaria.  Samana
  145. päivänä jokaiselle ohjelmistokehittelijälle kannettiin eteen upuusi  SUN-työase-
  146. ma, ja kehitystyö pääsi taas vauhtiin.
  147.  
  148. Commodore teki paljon hyvää Amigalle. Se laski  koneen  hintatasoa  kadottamatta
  149. paljoakaan sen ominaisuuksista, ja sillä oli aiemmasta poikkeava näkemys Amigas-
  150. ta työkoneena. Olisi Commodore silti asiansa paremminkin voinut hoitaa. Mical ei
  151. saanut haluamaansa kahdeksaatoista kuukautta lisää kehitysaikaa Commodoren omien
  152. taloudellisten vaikeuksien vuoksi, ja ensimmäinen Amiga, Amiga 1000, julkaistiin
  153. jouluna 1985 hieman raakileena. Commodore tuntui myös tyystin unohtaneen markki-
  154. noinnin, ja johtoportaan kiintymys vanhoihin malleihin hidastaisi  Amigan  kehi-
  155. tystä tuntuvasti seuraavan kymmenen vuoden aikana.
  156.  
  157. Se oli virhe, joka tulisi maksamaan Commodorelle kaiken. 
  158.